Kielikoulun blogi

Kielikoulun blogi

torsdag 29 november 2012

Äidit Mammor

Tänään Knivstan 6-8-luokkalaiset olivat Mammor-taidenäyttelyssä. Mm. monta Marja Rudan teosta oli esillä Uppsalan kaupunginteatterin galleriassa.

Tehtävänä oli kuvan analyysi ja tulkinta. Se tuntui ensin oudolta ja vaikealta, mutta pian oppilaat havainnoivat kuvia tarkkaan. Välillä oli kuitenkin vaikea pukea sanoiksi tunteita, joita kuvat herättivät tai assosiaatioita, joita niistä syntyi. Puhuimme suomea ja kirjoitimme tietysti vain suomeksi.

Galleriassa ei ollut muita kuin me juuri silloin iltapäivällä ja siellä oli aivan hiiren hiljaista, kun oppilaat tutkivat tauluja.



"Tulkinta on aina katsojan työtä: teos saattaa herättää katsojassa muistoja tai tunteita, joita taiteilija ei ole edes ajatellut ja muut eivät voi tavoittaa.
Kuvan tulkintaan vaikuttavat  kolme pääseikkaa: itse teos, sen tekijä ja katsoja. Aiemmin taiteilijan merkitystä korostettiin ja pyrittiin selvittämään tekijän tarkoitus. Nykyisin kiinnostus on siirtynyt teoksen ja katsojan suhteeseen, sillä on huomattu, kuinka moninaiset tulkintamahdollisuudet jokaisella teoksella on. "

Lähde: Etälukio: Kuvan tulkitseminen

Tässä muutamia suosikkitauluja, Sateen jälkeen, Aikainen aamu ja Meri:





onsdag 28 november 2012

Kierrätys

Tällä viikolla puhumme 3-6-luokkalaisten kanssa kierrätyksestä, kestävästä kehityksestä ja ympäristöstä.

Uppsalan kunta saa olla ylpeä koululaisistaan, joilla oli paljon tietoa näistä asioista. Oppivat he tietysti  uuttakin ja varsinkin kaikki ruotsinkieliset nimitykset suomeksi!

torsdag 15 november 2012

Ulla

Ullan haastattelu

Koska olet syntynyt? 1942-01-17

Mitä leikkejä te leikitte? Piilosta. Ruutua hypittiin.

Mikä oli lempikirjasi? Romaanikirjat

Olitteko usein kaveriden kanssa? Oltiin joka päivä

Kuinka monta vuotta kävitte koulua? 7 vuotta

Kuinka pitkä matka sinne oli? 3 kilometriä

Kuinka pitkä koulupäivä oli? En muista, 4-5 tuntia

Mitä teitte koulun jälkeen? Autettiin kotona. Sitten leikittiin.

Miten vietettiin joulua? Pukki tuli ja oli kuusi.

Millaista oli syntymäpäivänä? Saitteko kakkua ja lahjoja? Ei mitään.

 "I"
Woman

måndag 5 november 2012

R.H:n haastattelu


Suomenkielen läksy, Haastattelu


Minä en tunne vanhempaa suomenkielistä henkilöä, joten valitsin R H:n, 63 vuotta vanha. Hänestä hänellä on sama kokemus kuin seitsemänkymppisellä Ruotsissa.

Kysymykset:

-        Missä asuit?
Vastaus: Minä asuin Sulkavalla, Kaunolassa.

-        Milloin muutit kotoa?
Vastaus: Muutin eka kerralla 13-vuotiaana kesän yli, mutta kokonaan 14-vuotiaana Lohjalle.

-        Milloin muutit Ruotsiin?
Vastaus: Muutin 15-vuotiaana, heinäkuussa -65 Ruotsiin, Tukholmaan.

-        Miten monta lasta teidän perheessänne on?
Vastaus: Meidän perheessämme on 10 lasta.

-        Oliko teillä eläimiä?`
Vastaus: Oli, 2-3 lehmää, 1-2 sikaa, kanoja, koira, kissa ja myöhemmin työhevonen.

-        Oliko sinulla harrastuksia?
Vastaus: Oli. ”Purkki” piti potkaista purkkia ja sitten rynnätä maalista maaliin. Verkkopalloa ja pesäpalloakin pelattiin. Hyppäsimme ruutua, teimme käsitöitä, yleensä vaatteita, myssyjä ja vanttuja. Nostimme myös perunoita auttaen yhtä perhettä ja saimme palkaksi vaatteita perheen tyttäreiltä. Siihen aikaan R:lla oli vain yksi leninki, yksi takki ja yhdet kengät.

-        Ketkä olivat kavereitasi?
Vastaus: Minulla oli monta ystävää, mutta en muista nimiä.

-        Onko teillä vieläkiin yhteyttä toisiinne?
Vastaus: Minulla ei ole heihin yhteyttä, tunnistan heidät mutta en ole yhteydessä heihin.

-        Mitä leikitte?
Vastaus: Sama vastaus kuin harrastuksissa.

-        Miten vietettiin syntymäpäiviä ja joulua?
Vastaus: Emme juhlineet paljon. Siihen aikaan ei ollut karkkia. Kun joku täytti vuosia menimme hänelle juomaan mehua ja syömään pullaa. Yhtenä jouluna sain joululahjaksi suklaalevyjä kaikilta tädeiltä, söin paljon suklaata ja tuli huono olo. Sain korkeintaan 2 lahjaa, yleensä sukat tai lapaset jotka äiti oli neulonut.

-        Miten tulit Ruotsiin?
Tulin Ruotsiin laivalla. Silloin ei ollut tax-freetä. Siihen aikaan taxfree ei ollut kauppa, vaan seinässä oleva luukku. Ostokset tehtiin illalla ja ne haettiin luukulta aamulla laivan saavuttua satamaan. 

-        Miten vanha olit kun saitte sähköt kotiin?
Olin 4-vuotias. Sähkömiehet pelottelivat meitä lapsia ja sanoivat että jos työnnätte sormet näihin johtoihin niin tulette mustiksi.
 
"Kissa"

Looking Ahead
 
 

Haastattelu

E:n mummin ja ukin nimet ovat Eeva Maria ja Olavi Johannes. Molemmat elivät sodan aikana.
He kävivät koulua ja ottivat omat eväät mukaan kouluun.

Kotona he poimivat marjoja ja muuta syömistä. Joskus kotimatkalla he laittoivat lakanan päällensä, jotta sotilaat eivät huomaisi heitä.

Eeva ja Olavi leikkivät hippasta ja kuiskausleikkiä. Olavi teki lentokoneita ja tykkäsi kiipeillä puissa. eevan isä teki myös itse nuken Eevalle.

Heillä oli monia kavereita ja ne jotka ovat elossa, ovat vieläkin kavereita.

Eevan lempikirja oli Anna-kirja ja Olavin Tarzan ja lännenkirjat.

He kävelivät kouluun kesäaikana ja kun oli lunta, he menivät suksilla. Kouluun oli 6 km!

Koulupäivä oli yhdeksästä kahteen ja kun he menivät yläasteelle, oli vähän pidempiä päiviä. Englantia ei opiskeltu.

Koulun jälkeen he söivät, tekivät läksyt ja menivät ulos leikkimään. Isompana he saivat auttaa kotona. Eeva leipoi äidin kanssa ja siivosi ja Olavi hakkasi halkoja.

Niillä oli puukengät jalassa ja Eeva kertoi, että kun he menivät koulun ruokasaliin, he kopsuttivat niinkuin iso hevoslauma.

Eeva muisti, että hän sai hienon mekon kaverilta, jolle se oli liian pieni. Hänellä oli useampi kuin yksi mekko, mutta perheellä oli vain yksi vaatekaappi.

Molemmat asuivat maalla. Talossa oli vain keittiö ja yksi toinen huone. Niillä oli possuja, lampaita, kaneja ja lehmiä.

Eeva muisteli, että heillä oli kynttilöitä joulun aikana.

Jos he olivat tuhmia, he saivat kerätä piiskoja.

Eevan äiti oli kova viettämään syntymäpäiviä. Hän leipoi kakkuja ja pullaa. Myöskin nimipäiviä vietettiin.

Eevan ja Olavin aikaan ei ollut jääkaappeja. He laskivat ruoat kaivoon. Siellä oli kylmää. He tekivät ruoat hellan päällä.

Kun he menivät kauppaan, he ottivat repun selkään ja kävelivät 6-7 km.

He saivat radion sota-aikana ja television 60-luvulla.

A