Viikolla 44 on koulujen syysloma.
Lisää haastatteluja julkaisemme ensi viikolla.
Ängbyn ja Thunmanin kummituksia, kurpitsoja ja lepakoita ja Knivstan huurteisia vaahteranlehtiä.
Kielikoulun blogi
fredag 26 oktober 2012
Hyvää syyslomaa!
Tämän viikon aiheena on ollut Pyhäinpäivä ja Halloween.
Viikolla 44 on koulujen syysloma.
Lisää haastatteluja julkaisemme ensi viikolla.
Ängbyn ja Thunmanin kummituksia, kurpitsoja ja lepakoita ja Knivstan huurteisia vaahteranlehtiä.
Viikolla 44 on koulujen syysloma.
Lisää haastatteluja julkaisemme ensi viikolla.
Ängbyn ja Thunmanin kummituksia, kurpitsoja ja lepakoita ja Knivstan huurteisia vaahteranlehtiä.
Eeva Maria ja Olavi Johannes
Eeva Maria syntyi 10. kesäkuuta 1935 ja Olavi Johahnnes 1 syyskuuta 1932. Ne eli kun oli sota ja silloin ne kävi koulussa. Ne sai ottaa mukaan marjoja kouluun. Koulumatka oli 6 km. Koulu alkoi klo 9 ja loppui klo 5. Koulupäivän jälkeen he teki läksyt ja töitä.
Niillä ei ollut leikkikaluja. Ne teki ne itse. Mutta niillä oli kirjoja. Eeva luki Anna-kirjoja ja Olavi Tarzania. Niillä oli paljon kaverita ja ne ovat vieläkin ystäviä.
Eevan ja Olavin kengät olivat puu- tai narukengät. kotona ei ollut omaa vaatekaappia, mutta kun Eeva asui yhdessä koulussa, niin siellä oli iso kaappi. Niillä ei ollut omaa huonetta.
Eevalla oli monta mekkoa, koska hän sai ne hänen rikkaalta kaverilta. Kun Eevalla oli synttärit niin sen äiti leipoi kakkua ja hänellä oli juhlat.
Olavilla ja Eevalla ei ollut jääkaappia. Ruoat varastoitiin kaivossa ja ruoka tehtiin hellan päällä.
E ja K (6. lk)
Niillä ei ollut leikkikaluja. Ne teki ne itse. Mutta niillä oli kirjoja. Eeva luki Anna-kirjoja ja Olavi Tarzania. Niillä oli paljon kaverita ja ne ovat vieläkin ystäviä.
Eevan ja Olavin kengät olivat puu- tai narukengät. kotona ei ollut omaa vaatekaappia, mutta kun Eeva asui yhdessä koulussa, niin siellä oli iso kaappi. Niillä ei ollut omaa huonetta.
Eevalla oli monta mekkoa, koska hän sai ne hänen rikkaalta kaverilta. Kun Eevalla oli synttärit niin sen äiti leipoi kakkua ja hänellä oli juhlat.
Olavilla ja Eevalla ei ollut jääkaappia. Ruoat varastoitiin kaivossa ja ruoka tehtiin hellan päällä.
E ja K (6. lk)
Haastattelu 18.10.2012
Minun mummi on syntynyt 10.6 1935 ja ukki 1.9 1932. Molemmat elivät jo silloin kun oli sota. Heillä oli ruokaa, kun asuivat maalla. Kun oli sota, he kävivät kuitenkin koulua.
He leikkivät vähän samanlaisia leikkejä kuin on nytkin. Ei ollut leikkikaluja, niitä sai tehdä itse.
Mummin lempikirjat olivat Anna-sarja ja ukin oli Tarzan.
He olivat melkein aina kavereitten kanssa ja leikkivät yhdessä. Heillä on vielä muutamia kavereita elossa.
Ukki kävi kahdeksan vuotta kansakoulua. He kävelivät kouluun ja talvella he hiihtivät. Kouluun oli 6 km. Oli yhtä pitkiä koulupäiviä kuin nytkin. He eivät lukeneet englantia. Koulun jälkeen he menivät kotiin ja söivät välipalaa ja sitten ulos leikkimään tai tekivät kotitöitä.
Sota-aikana oli puukenkiä ja narukenkiä. Oli yksi vaatekaappi kaikille. Tytöillä oli useampi kuin yksi mekko ja pojilla oli pitkät suorat housut tai pussihousut.
Molemmat asuivat maalla. Kaikilla ei ollut omaa huonetta. heillä oli muutamaia kotieläimiä, oli possuja, lehmiä, lampaita ja kanoja.
Joulunvietto oli samanlaista kuin tänään paitsi että heillä oli kynttilät sidottu narun kanssa kuuseen. Mummi sai kakkuja, kun mummin äiti oli kova leipomaan. Silloin oli puuhella.
Heillä ei ollut jääkaappia, se tuli vasta myöhemmin. He säilyttivät ruokatavaroita kaivossa.
Kauppaan piti mennä Saloon, sinne oli 7 km. Apteekissa sai vaihtaa kermaa lääkkeisiin sodan aikana. Heillä oli radio, mutta television he saivat 1960 ja puhelin heillä oli liikkeessä Somerolla (1970-luvulla).
Nimimerkki Nokia (7 lk)
He leikkivät vähän samanlaisia leikkejä kuin on nytkin. Ei ollut leikkikaluja, niitä sai tehdä itse.
Mummin lempikirjat olivat Anna-sarja ja ukin oli Tarzan.
He olivat melkein aina kavereitten kanssa ja leikkivät yhdessä. Heillä on vielä muutamia kavereita elossa.
Ukki kävi kahdeksan vuotta kansakoulua. He kävelivät kouluun ja talvella he hiihtivät. Kouluun oli 6 km. Oli yhtä pitkiä koulupäiviä kuin nytkin. He eivät lukeneet englantia. Koulun jälkeen he menivät kotiin ja söivät välipalaa ja sitten ulos leikkimään tai tekivät kotitöitä.
Sota-aikana oli puukenkiä ja narukenkiä. Oli yksi vaatekaappi kaikille. Tytöillä oli useampi kuin yksi mekko ja pojilla oli pitkät suorat housut tai pussihousut.
Molemmat asuivat maalla. Kaikilla ei ollut omaa huonetta. heillä oli muutamaia kotieläimiä, oli possuja, lehmiä, lampaita ja kanoja.
Joulunvietto oli samanlaista kuin tänään paitsi että heillä oli kynttilät sidottu narun kanssa kuuseen. Mummi sai kakkuja, kun mummin äiti oli kova leipomaan. Silloin oli puuhella.
Heillä ei ollut jääkaappia, se tuli vasta myöhemmin. He säilyttivät ruokatavaroita kaivossa.
Kauppaan piti mennä Saloon, sinne oli 7 km. Apteekissa sai vaihtaa kermaa lääkkeisiin sodan aikana. Heillä oli radio, mutta television he saivat 1960 ja puhelin heillä oli liikkeessä Somerolla (1970-luvulla).
Nimimerkki Nokia (7 lk)
torsdag 18 oktober 2012
Alfred Nobel
Alfred Nobel on keksinyt dynamiitin. Hän oli ruotsalainen ja hänellä ei ollut perhettä. Hän kuoli 10/12.
Joka vuosi ne antavat palkinnon sille, joka on keksinyt parhaan lääkkeen ja joka on paras fysiikassa, kemiassa, kirjallisuudessa ja rauhassa.
Nimimerkki: Nokia
Alfred Nobel oli ruotsalainen ja hän eli 100 vuotta sitten. Hänellä ei ollut perhettä.
Nobel kirjoitti testamentin niille, jotka oli tehnyt keksintöjä.
Joka vuosi me juhlimme Nobelinpäivää. Palkinto annetaan viidelle alalle: lääketiede, fysiikka, kemia, kirjallisuus ja rauha.
E ja K
Alfred Nobel oli ruotsalainen mies. Hän eli sata vuotta sitten.
Hänellä ei ollut perhettä ja eli yksinään. Hän ei tiennyt, kenelle hän antaisi rahansa. Ennenkuin Alfred kuoli, hän kirjoitti testamentin ja siellä luki, että kaikki jotka tekevät parhaan keskinnön, saavat vähän hänen rahoistaan.
Nyt meillä on sitten Nobelinpalkinnot 10/12.
A
Joka vuosi ne antavat palkinnon sille, joka on keksinyt parhaan lääkkeen ja joka on paras fysiikassa, kemiassa, kirjallisuudessa ja rauhassa.
Nimimerkki: NokiaAlfred Nobel oli ruotsalainen ja hän eli 100 vuotta sitten. Hänellä ei ollut perhettä.
Nobel kirjoitti testamentin niille, jotka oli tehnyt keksintöjä.
Joka vuosi me juhlimme Nobelinpäivää. Palkinto annetaan viidelle alalle: lääketiede, fysiikka, kemia, kirjallisuus ja rauha.
E ja KAlfred Nobel oli ruotsalainen mies. Hän eli sata vuotta sitten.
Hänellä ei ollut perhettä ja eli yksinään. Hän ei tiennyt, kenelle hän antaisi rahansa. Ennenkuin Alfred kuoli, hän kirjoitti testamentin ja siellä luki, että kaikki jotka tekevät parhaan keskinnön, saavat vähän hänen rahoistaan.
Nyt meillä on sitten Nobelinpalkinnot 10/12.
Kivi ja Nobel
Viikolla 41 olemme puhuneet kaikkien, niin pienten kuin isojenkin oppilaiden kanssa Aleksis Kivestä, olihan hänen, suuren suomalaisen kirjailijan syntymäpäivä juuri sillä viikolla.
Luimme Mauri Kunnaksen Seitsemästä koiraveljeksestä Jukolan poikien koulunkäynnistä, jalkapuusta ja karkaamisesta ja ihmettelimme entisajan kasvatus- ja opetustapoja.
Isommat oppilaat saivat kuulla myös Aleksis Kiven elämästä.
Aleksis Kivi
Tällä viikolla olemme keskustelleet keski-ja yläasteen oppilaiden kanssa Alfred Nobelista ja Nobelin palkinnoista.
Melkein joka ryhmässä on tullut esille kaksi kysymystä: Miten ne rahat voivat riittää niin kauan? Miten EU:lle voidaan antaa rauhanpalkinto?
Olemme siis puhuneet myös siitä, miten testamentin rahasumma on lisääntynyt eikä pienentynyt ja laskeskelleet, miten paljon joka maa saisi, jos EU antaisi yhtä paljon palkintorahoja jokaiselle 27:lle jäsenmaalle.
Olemme käyneet läpi kaikki kirjallisuudenpalkinnonsaajat ja huomanneet, että pohjoismaalaiset eivät saa palkintoa kovin usein ja naisetkin aika harvoin. Löysimme julisteen yli sadasta kuvasta ja nimestä yhden suomalaisen kirjailijan, Frans Eemil Sillanpään.
Alfred Nobel
Luimme Mauri Kunnaksen Seitsemästä koiraveljeksestä Jukolan poikien koulunkäynnistä, jalkapuusta ja karkaamisesta ja ihmettelimme entisajan kasvatus- ja opetustapoja.
Isommat oppilaat saivat kuulla myös Aleksis Kiven elämästä.
Tällä viikolla olemme keskustelleet keski-ja yläasteen oppilaiden kanssa Alfred Nobelista ja Nobelin palkinnoista.
Melkein joka ryhmässä on tullut esille kaksi kysymystä: Miten ne rahat voivat riittää niin kauan? Miten EU:lle voidaan antaa rauhanpalkinto?
Olemme siis puhuneet myös siitä, miten testamentin rahasumma on lisääntynyt eikä pienentynyt ja laskeskelleet, miten paljon joka maa saisi, jos EU antaisi yhtä paljon palkintorahoja jokaiselle 27:lle jäsenmaalle.
Olemme käyneet läpi kaikki kirjallisuudenpalkinnonsaajat ja huomanneet, että pohjoismaalaiset eivät saa palkintoa kovin usein ja naisetkin aika harvoin. Löysimme julisteen yli sadasta kuvasta ja nimestä yhden suomalaisen kirjailijan, Frans Eemil Sillanpään.
söndag 7 oktober 2012
Suomalainen Tukholma
Kielikoulu sai Valtion kulttuurineuvostosta Skapande skola-avustuksen ja niillä rahoilla teimme retken Tukholmaan 6-9-luokkalaisten kanssa 13. syyskuuta.
Oli upea ilma! Matkustimme junalla ja kun tulimme perille, kävimme ensin Suomen suurlähetystössä. Siellä ministeri Juha Markkanen toivotti meidät tervetulleiksi ja lehdistösihteeri Pia Lundström tarjosi meille mehua ja pikkuleipiä ja kertoi suurlähetystön työstä.
Kävimme myös osastolla, jonne jätetään passihakemukset. Siellä kokeilimme kameroita ja saimme kuulla, mitä Suomen kansalaisen pitää tehdä, jos haluaa passin. Finskaborgen on hieno rakennus!
Menimme bussilla takaisin keskustaan ja kävelimme Suomalaiseen kirkkoon, joka on ihan linnan vieressä. Anne kertoi sen historiasta.
Kun olimme menossa syömään, kuljimme Kungsträdgårdenin läpi. Siellä oopperan baletti esitti toimintaansa. Pysähdyimme kuuntelemaan balettitanssijoiden kertomuksia pitkäksi aikaa.
Lounaan jälkeen kiersimme oppaan kanssa vanhaa kaupunkia ja näimme ihan kaiken. Päivä kului nopeasti. Asemmalla ehdimme vielä ostaa jotain ennenkuin juna lähti.
Oli upea ilma! Matkustimme junalla ja kun tulimme perille, kävimme ensin Suomen suurlähetystössä. Siellä ministeri Juha Markkanen toivotti meidät tervetulleiksi ja lehdistösihteeri Pia Lundström tarjosi meille mehua ja pikkuleipiä ja kertoi suurlähetystön työstä.
Kävimme myös osastolla, jonne jätetään passihakemukset. Siellä kokeilimme kameroita ja saimme kuulla, mitä Suomen kansalaisen pitää tehdä, jos haluaa passin. Finskaborgen on hieno rakennus!
Menimme bussilla takaisin keskustaan ja kävelimme Suomalaiseen kirkkoon, joka on ihan linnan vieressä. Anne kertoi sen historiasta.
Kun olimme menossa syömään, kuljimme Kungsträdgårdenin läpi. Siellä oopperan baletti esitti toimintaansa. Pysähdyimme kuuntelemaan balettitanssijoiden kertomuksia pitkäksi aikaa.
Lounaan jälkeen kiersimme oppaan kanssa vanhaa kaupunkia ja näimme ihan kaiken. Päivä kului nopeasti. Asemmalla ehdimme vielä ostaa jotain ennenkuin juna lähti.
Suomalainen Uppsala
Tiistaina 11. syyskuuta teimme 3-5-luokkalaisten kanssa retken "suomalaiseen" Uppsalaan. Saimme loistavan retkeilyilman. Aurinko paistoi koko päivän.
Tapasimme UKK:n ulkopuolella kello 8.30 ja kävelimme sieltä yhdessä yliopiston kirjastoon, Carolina Redivivaan. Meitä oli 15 oppilasta ja kolme aikuista.
Katsoimme ensin Hopearaamattua ja Anne kertoi sen uskomattomasta historiasta. Sitten tutkimme Carta Marinaa, 500 vuotta vanhaa karttaa, jossa Suomikin on hienosti kuvattuna.
Oppaamme Leena odotti meitä linnanmäellä. Saimme kuulla Uppsalan historiasta, ihailla näköalaa ja kiipeillä tykkien päällä.
Sitten kävimme tuomiokirkossa, jonne myös Sisuradion Pirjo tuli tekemään retkestä ohjelmaa.
Ihailimme Villieläintä (Odjuret) Fyrisjoen rannalla ja tutkimme Pyhän Erikin lähdettä (kaivoa) ja lohirappusia.
Söimme lounaan Vaksalankoululla ennenkuin erosimme ja kaikki lähtivät taas omille kouluilleen tai kotiin.
Tapasimme UKK:n ulkopuolella kello 8.30 ja kävelimme sieltä yhdessä yliopiston kirjastoon, Carolina Redivivaan. Meitä oli 15 oppilasta ja kolme aikuista.
Katsoimme ensin Hopearaamattua ja Anne kertoi sen uskomattomasta historiasta. Sitten tutkimme Carta Marinaa, 500 vuotta vanhaa karttaa, jossa Suomikin on hienosti kuvattuna.
Oppaamme Leena odotti meitä linnanmäellä. Saimme kuulla Uppsalan historiasta, ihailla näköalaa ja kiipeillä tykkien päällä.
Sitten kävimme tuomiokirkossa, jonne myös Sisuradion Pirjo tuli tekemään retkestä ohjelmaa.
Ihailimme Villieläintä (Odjuret) Fyrisjoen rannalla ja tutkimme Pyhän Erikin lähdettä (kaivoa) ja lohirappusia.
Söimme lounaan Vaksalankoululla ennenkuin erosimme ja kaikki lähtivät taas omille kouluilleen tai kotiin.
Koulu on alkanut...
Kesä vierähti nopeasti ja koulu on taas alkanut.
Syyskuun kolmantena teimme opintokäynnin romanien vaunuun ja Upplannin museoon yläasteen ja lukion oppilaiden kanssa. Katja kertoi meille kiinnostavasti romanien historiasta, kulttuurista, tavoista ja arkielämästä.
Istuimme ensin vaunussa, jolla romaniperhe kierteli ympäri Ruotsia 60-luvulle asti. Romaneilla ei ollut lupaa asettua millekään paikkakunnalle kuin korkeintaan kolmeksi päiväksi. Koulunkaan ei päässyt, kun ei ollut vakituista asuinpaikkaa.
Sen jälkeen siirryimme sisälle museoon ja puhuimme romanien tavoista ja katselimme ja kokeilimme vaatteita, joita Katja meille näytti. 1 ½ tuntia ei meinannut riittää kaikkiin kysymyksiin. Oppilaat saivat tehtäviä mukaansa kotiin.
Syyskuun kolmantena teimme opintokäynnin romanien vaunuun ja Upplannin museoon yläasteen ja lukion oppilaiden kanssa. Katja kertoi meille kiinnostavasti romanien historiasta, kulttuurista, tavoista ja arkielämästä.
Istuimme ensin vaunussa, jolla romaniperhe kierteli ympäri Ruotsia 60-luvulle asti. Romaneilla ei ollut lupaa asettua millekään paikkakunnalle kuin korkeintaan kolmeksi päiväksi. Koulunkaan ei päässyt, kun ei ollut vakituista asuinpaikkaa.
Sen jälkeen siirryimme sisälle museoon ja puhuimme romanien tavoista ja katselimme ja kokeilimme vaatteita, joita Katja meille näytti. 1 ½ tuntia ei meinannut riittää kaikkiin kysymyksiin. Oppilaat saivat tehtäviä mukaansa kotiin.
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)