Elokuva Äideistä parhain

Äideistä parhain

Tämä elokuva kertoo Eeron elämästä.

Hän syntyi Suomessa ja asui isänsä ja äitinsä kanssa.

Kun Eero oli noin 10 vuotta hänen isänsä meni sotaan. Suomi ja Venäjä oli sodassa.

Kuukausia myöhemmin pappi tuli kertomaan että Eeron isä on kuollut sodassa.
Eeron äiti, Kirsti, tuli apaattiseksi ja makasi vain sängyssä. Eero sai huoltaa äitiään.
Ja kuin Venäjä tuli pommikoneitten kanssa pommittamaan hänen äitinsä ei edes noussut sängystä. Eero ryntäsi itsen turvahuoneeseen, sinnen mennessään han ”ampui” niitä koneita hänen puukiväärillä.

Yhdenä päivänä kolme naista tuli Eeroa hakemaan. Hänen oli pakko lähteä Ruotsiin sotalapseksi.

Eero tuli Ruotsiin, maalaistaloon. Siellä Signe ja Jalmar Jönsson asuivat. Ne olivat hänen sijaisvanhemmat.
Kuin Eero tuli sinnen ekana kertana Signe näki hänet ja ryntäsi sisään.

Aika kului, ja Signe oli Eerolle ilkeä.
Kirstiltä tuli kirjeitä, mutta ne olivat kirjoitettu Signelle eikä Eerolle.

Minä luulen että Eerosta tuntui toivottomalta.

Hän kävi koulussa kanssa. Koulussa hän tapasi pienen naapuritytön.
Hänestä ja naapurintytöstä tulivat kavereita.

Aika kului ja yhtenä päivänä ne saivat kirjeen Kirstiltä joka kysyy Signeltä jos Eero sai jäädä Signelle ja Jalmarille koska hän oli tavannut saksalaisen miehen ja oli päätänyt lähteä Saksaan.

Jalmar ja Signe oli puhunut keskenään ja ne oli päättäneet että ne haluaisivat kertoa Eerolle jotakin.
Eero ja Signe menivät kävelylle. Signe otti Eeron mukaan hautausmaalle ja kertoi Elinistä.

Hän kertoi että Elin oli hukkunut kaksi vuotta sitten.
Kuin hän kertoi tämän minä ja vissiin Eerokin ymmärsi, miksi Signe oli ollut niin ilkeä Eerolle. Ja miksi hän oli huutanut Eerolle kuin hän melkein hukkui yrittäessään päästä Suomeen takaisin.

Minusta Signen kertomus oli kääntöpiste koko elokuvassa.

Tämän jälkeen Eero oli niinkuin Jalmarin ja Signen oma poika.

Signe oli hänelle tosi kiltti, ja Eero sai nukkua Elinin vanhassa huoneessa, joka oli ollut lukossa sitä ennen.

Eero ja naapurityttö leikki tosi hyvin keskenään ja kaikki oli tosi hyvin.
Mutta sitten tuli vielä kirje Eeron äidiltä. Siinä luki että saksalainen oli jättänyt Kirstin, ja Kirsti sanoi myös että hän haluaisi Eeron takaisin Suomeen.

Signe tuli tosi surulliseksi ja hänestä kaikki oli niin epäreilua. Hän menetti kaksi lasta. Ja minä voin sanoa että olen samaan mieltä, se oli tosiaan epäreilua.

Kuitenkin Eero lähti takaisin Suomeen, hänen äitinsä luokse.
Mutta kuin hän tulee takaisin Suomeen hänestä tuntui että ei voinut Kirstiin luottaa koska hän voisi lähteä milloin vaan.

Mutta ihan elokuvan lopussa, kuin hän on jo noin 50-vuotias mies, hän antaa äidille anteeksi, kun   oli lukenut vanhasta kirjeestä että hänen äitinsä tosiaan halusi hänet takaisin.
Minusta tämä elokuva oli hyvä vaikka tarina oli tosiaan surullinen.

Eerolla on ollut tosi kova elämä.

/Kissa